Viime vuoden lopulla minulle tuli kova ikävä Mma Ramotswea. HBO:n tv-versio tuli uusintana ja muistin, etten ollut lukenut koko sarjaa, vain muutamia osia alusta. Marras-joulukuussa luin ensimmäiset kahdeksan suomennettua Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarjan kirjaa ja tammikuun alussa kaksi viimeistä.

Sarjasta on suomennettu:

  • Naisten etsivätoimisto nro 1 (The No 1 Ladies’ Detective Agency, 1998, suom. 2003)
  • Kirahvin kyyneleet (Tears of the Giraffe, 2000, suom. 2004)
  • Siveysoppia kauniille tytöille (Morality for Beautiful Girls, 2001, suom. 2004)
  • Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (The Kalahari Typing School for Men, 2002, suom. 2005)
  • Elämän kirkas keskipäivä (The Full Cupboard of Life, 2004, suom. 2006)
  • Botswanan iloiset rouvat (In the Company of Cheerful Ladies, 2004, suom. 2007)
  • Onni ja siniset kengät (Blue Shoes and Happiness, 2006, suom. 2008)
  • Oivallinen aviomies (The Good Husband of Zebra Drive, 2007, suom. 2009)
  • Pieniä ihmeitä autokorjaamolla (The Miracle at Speedy Motors, 2008, suom. 2010)
  • Teetä ja sympatiaa (Tea Time for the Traditionally Built, 2009, suom. 2011

Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarjan kirjat ovat sellaisia yhden, kahden illan kirjoja. Niin kauniita ja kivoja, että niitä haluaa lukea ja samalla niin sydämeen käyviä, että hyvää mieltä riittää pitkäksi aikaa. Päähenkilö Mma Ramotswe perustaa Botswanan ensimmäisen etsivätoimiston, tarkemmin sanottuna Naisten etsivätoimiston. Kirjat kertovat siitä, kuinka Mma Ramotswe ja hänen apulaisensa Mma Makutsi ratkaisevat ihmisten ongelmia. Toisinaan jopa rikoksia, mutta Mma Ramotswen mielestä etsivän työ on enimmäkseen sitä, että heidän luokseen tulee henkilö jolla on ongelma, ja he auttavat häntä ratkaisemaan sen.

Kirjoista puuttuu kaikki dekkareiden jännitys, väkivalta tai muu yltiödraama. Naisten etsivätoimiston jutut ovat arkisia ja aika pieniä. Enemmän tilaa vie elämäntapa ja maailman ja ihmisyyden tarkastelu päähenkilöiden kautta. Kirjailija Alexander McCall Smith on syntynyt Rhodesiassa (nyk. Zimbabwe), opiskellut Euroopassa ja toiminut oikeustieteen professorina Botswanassa. Uskon hänen tuntevan afrikkalaisuuden, josta kirjoittaa, vaikka varmasti hän saa tästä aiheesta myös kritiikkiä osakseen. Minun on vaikea kritisoida hänen Afrikka-kuvaansa, sillä en ole ikinä siinä maanosassa käynyt. Mutta jos Botswana on sellainen kuin Mma Ramotswe ja hänen ystävänsä, minä muuttaisin sinne mielelläni – lumen puutteesta huolimatta. Myös Jaakko Kankaanpään erinomaiset suomennokset luovat oasltaan Mma Ramotswen taikaa.

Mma Ramotswen tarinat eivät kiehdo minua etsivätoimiston vuoksi vaan elämänviisautensa takia. Näitä kirjoja lukiessani olen miettinyt niin ystävyyksiä, parisuhteita, työtä ja odotuksiani työn suhteen, suorittamista ja tavoitteellisuutta kuin yrittäjyyttä ja yrityksen pyörittämisen tavoitteita ja tapoja. McCall Smith laittaa päähenkilönsä avulla lukijan pohtimaan monia asioita – eikä kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Samalla kun olen miettinyt monia hankalia kysymyksiä uusiksi Mma Ramotswelta mallia hakien, olen myös viihtynyt kirjojen huumorin ja lempeän Afrikka-kuvauksen parissa.

Haluan kerätä Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarjan omaan hyllyyni ihan vain siksi, että voin koska tahansa palata kysymään Mma Ramotswelta neuvoja elämäni ongelmatilanteissa. Haluaisin ehkä myös lukea muita McCall Smithin kirjoja, esimerkiksi The Sunday Philosophy Club -sarja kuulostaa jo nimeltäänkin houkuttelevalta.

Mainokset