Anne Frankin päiväkirja on klassikkoteos, ja siitä tehtyä sarjakuvaversiota hehkutettiin arvioissa ja kommenteissa merkittäväksi sarjakuvateokseksi. Odotukseni olivat siis erittäin toiveikkaat, kun aloitin sen lukemisen. Enkä joutunut pettymään: jokainen lukemani hehkutus kirjasta piti paikkansa. Tämä kirja menee iholle ja ihon alle, paremmin sitä ei voi kuvata.
Alkuperäinen sarjakuvaromaani Das Tagebuch der Anne Frank als ”Graphic Diary” on ilmestynyt jo vuonna 2017. Anita Odén suomennos ilmestyi vuonna 2019, mutta keskustelu taisi ryöpytä vuoden 2020 puolella.
Tarina on tuttu: Anne Frank on 13-vuotias juutalaistyttö Amsterdamissa. Kun natsit miehittävät Hollannin ja juutalaisten olosuhteet muuttuvat tukaliksi, Frankin perhe piiloutuu. Salainen siipi on nimitys pienelle, talon rakenteisiin hautautuvalle kammiolle, jossa asuvat Anne, hänen siskonsa ja vanhempansa, sekä myös toinen juutalaisperhe.
Anne saa päiväkirjan syntymäpäivälahjaksi kesäkuussa 1942. Siitä tulee hänen uskottunsa, luotettu ystävänsä, jolle hän voi jutella ja kertoa nekin asiat, joita ei voi kertoa kenellekään muulle. Anne analysoi harvinaisen varhaiskypsästi esimerkiksi perhettään ja suhdettaan äitiinsä ja isäänsä, ja rakentaa mainioita karikatyyrejä muista(kin) henkilöistä. Anne antaa päiväkirjalleen nimen Kitty.
Natsimiehitys ja asteittain vaikeutuva arkielämä tulee esiin päiväkirjan ensimmäisiltä sivuilta. Nykylukija tietää tilanteesta enemmän kuin Anne tiesi eläessään, mikä tekee lukukokemuksesta koskettavamman ja kivuliaamman. Kun perhe piiloutuu heinäkuussa 1942, kuvaus keskittyy Salaiseen siipeen.
Kuvallinen kerronta tuo tarinan todella lähelle. Jos valokuvat Anne Frankista eivät ole onnistuneet elävöittämään hänen tarinaansa tarpeeksi, piirrokset tekevät sen. Ari Folman ja David Polonsky ovat olleet hyvin uskollisia alkuperäisteokselle, ja käyttävät sitä reilusti tarinansa pohjana. Välillä tekstiä on enemmän kuin kuvia, ja päiväkirjaa lainataan suoraan sellaisenaan.
Olen lukenut Nuoren tytön päiväkirjan, kuten sen nimi aiemmin suomeksi oli, viimeksi ehkä joskus lukioikäisenä, enkä muistanut esimerkiksi sitä, että Anne ihastuu vahvasti toisen piilossa elävän perheen poikaan Peteriin. Sarjakuvan jälkeen mieli tekisi lukea Annen päiväkirja uudestaan kokonaan. Toivon, että sarjakuvaromaani herättää nykypäivän nuorissa saman tarpeen, sillä tämän kirjan merkitys on siinä miten se päättyy: että emme unohtaisi.
Kaltaiselleni eläytyvälle lukijalle nimittäin kaikkein vaikeinta on se tapa, millä päiväkirja päättyy. Vaikka sen tietää, se sattuu silti. Sehän ei pääty millään lopetuksella. Anne ei hyvästele eikä ilmoita lopettavansa nyt kirjoittamista. Päin vastoin hän suunnittelee ryhtyvänsä aikuisena toimittajaksi ja ehkä julkaisevansa päiväkirjansa.
Upean tulevaisuuden sijaan Annesta ei tule toimittajaa, ei edes aikuista, vaan hän päätyy joukkohautaan. Päiväkirja loppuu kuin seinään elokuussa 1944. Salainen siipi oli kavallettu, ja kaikki piiloutuneet vietiin keskitysleireille. Anne kuoli siskonsa Margotin kanssa Bergen-Belsenin keskitysleirillä riehuneeseen lavantautiepidemiaan maaliskuussa 1945. Niin lähellä sodan loppua, niin lähellä vapautta! Salaisen siiven asukkaista vain Annen isä Otto Frank selvisi hengissä leireiltä. Hän hoiti Annen päiväkirjan julkaisua, erilaisten versioiden hallinnointia ja perusti vuonna 1963 Anne Frankin säätiön edistämään uskontojen välistä ymmärystä ja ihmisten välistä rauhaa.
Salainen siipi on nykyään museona, ja sinne pääsee käymään. Yksi haaveeni on päästä jonain päivänä sinne. Haluaisin myös Auschwitziin, mutta se voisi kyllä olla aika rankkaan. Salainen siipi olisi ehkä itselleni sopivampi samaan aikaan ja samaan tuhoon liittyvä matkakohde, jonne haluaisin viedä lapsenikin.
Sarjakuvaromaanista löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta.
Maaseudun Tulevaisuuden arviossa Laura Kuivalahti arvelee Anne Frankin päiväkirjan olleen ehkä paras sarjakuva, mitä hän on lukenut.
Muidenkin nuorten naisten päiväkirjoista toisen maailmansodan aikana kiinnostuneille suosittelen historioitsija, FT Anna-Leena Perämäen tuoretta väitöskirjaa Kirjoitettu vaino. Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa (Turun yliopisto 2020).
Anne Frankin päiväkirjalla merkitsen Keski-kirjastojen lukuhaasteen 2020 kohdan 29. Kirjan sarjakuvaversio.
Illuusioita 