Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

Olen tykännyt kovasti kaikista aiemmista Tommi Kinnusen kirjoista, joten odotukset hänen uutta romaaniaan kohtaan olivat suuret. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että luin jonkun facekaverini seinältä (pahoittelut, etten muista kenen), että tämä uusin on Kinnusen toistaiseksi paras romaani. Olin jo hyvissä ajoin esittänyt syntymäpäivälahjatoiveen, joten ilokseni sain avata paketista romaanin Ei kertonut katuvansa (2020).

Sikäli olen jälkijunassa, että kuumin uutuushuuma teoksen ympärillä on jo laimentunut. Arvostelut on kirjoitettu ja teosta hehkutettu, kirjabloggaajat Kinnusensa jo lukeneet ja kehuneet. Mitä vielä voisin sanoa?

Ehkä voin sanoa sen, että tämä kirja tuntui tosi tärkeältä. Se oli erinomaisesti kirjoitettu, piti otteessaan ja kummitteli mielessä lukuhetkien välillä. Se kertoi Lapin sodasta uudella tavalla, josta nautin vaikka kipeää tekikin. Ei kertonut katuvansa on vaellusromaani, jossa kävellään paperikengillä Kilpisjärveltä etelämmäs, kotiin, missä ikinä se on.

Pari kirjoitusteknistä yksityiskohtaa, joista pidin: Kirjan pääjuonessa ei ollut yhtään päiväystä. Lukija saa ajoittaa tarinan tekstin sisäisistä viitteistä, mutta lukujen alussa ei kerrota, mikä päivä tai edes kuukausi on. Tekstissä kerrotaan säästä ja kevään etenemisestä, ja mainitaan esimerkiksi että Suomessa on pidetty vaalit, mutta sen tarkempaa ajoitusta vaellukselle ei anneta. Se johdattaa lukijan hienosti samaan epämääräiseen ajattomuuteen, jossa kirjan päähenkilöt, viisi naista, kulkevat. Hekään eivät tiedä, mitä tapahtuu ja miten aika etenee, sillä todellisuutta on vain autio tie ja hiljaisuus siitä, mitä jäi taakse. Vain harvoissa takaumaosuuksissa kerrotaan ajanmääre, ja se on hyvä.

Päähenkilöistä ei kerrota kaikkea. Näistä naisista ei tule kirjan aikana lukijalle tuttuja, ja myös päähenkilöksi nouseva Irene jää vieraaksi vaikka hänen taustastaan kerrotaan enemmän kuin muiden. Toisenlaisessa kirjassa pitäisi ongelmana etten pääse henkilöiden lähelle, mutta tässä se tuntuu kuuluvan asiaan. Naiset pitävät toisensakin vähän etäällä, vaikka yhteinen vaellus yhdistääkin. Tekemiset ovat muuttuneet liian arveluttaviksi, että niistä uskaltaisi tai haluaisi puhua. Se, mikä oli täysin oikein ja luvallista, onkin nyt rikos.

Ylen sivuilta löytyy tuore artikkeli Kinnusen romaanin historiallisesta taustasta ja siitä, miten se avaa vaikeaksi koettuun aiheeseen, suomalaisnaisten suhteista saksalaisiin sotilaisiin, uusia näkökulmia. Kinnusen päähenkilöt eivät kaikki ole olleet rakastuneita saksalaisupseereihin, vaan tehneet työtä ja saaneet hyvää palkkaa. Nopeasti muuttunut tilanne, jossa saksalaiset yhtäkkiä pakkaavat tavaransa ja lähtevät perääntymään pohjoiseen ja huhut Neuvostoliiton miehityksestä kiertävät, eivät jättäneet monillekaan naisille aitoa valinnanvaraa. Jatkaako työtä vai jäädäkö neuvostosotilaiden armoille? Lopulta totuus oli, että neuvostosotilaiden sijaan saksalaisille työskennelleitä naisia rankaisivat ystävät, naapurit, aviomiehet, sukulaiset – vuosikymmenten ajan.

Lue täältä Ylen artikkeli: Saksalaissotilaiden matkaan lähteneet naiset leimattiin huoriksi – Tommi Kinnunen purkaa mollattujen morsianten häpeää syksyn kirjatapauksessa. (4.10.2020.)

Tutkimustietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Marianne Junilan väitöskirjasta Kotirintaman aseveljeyttä (2000), joka on luettavissa verkosta Elektra-tunnuksilla ja saatavana monista kirjastoista. Anu Heiskasen väitöskirja Naisen kokemus, sota ja selviytyminen. Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset (2018) löytyy tiivistelmän lopusta vapaasti ladattavana pdf-tiedostona (linkki tiivistelmään).

Myös Katja Ketun Kätilö kertoo samasta aiheesta, tosin juoni on perinteisempi kuin tässä romaanissa. Kannattaa lukea myös Heidi Köngäksen Dora, Dora, joka sekin sijoittuu saksalaissotilaiden aikaan Lapissa.

Kolmesta aiemmasta Tommi Kinnusen kirjasta blogiin on löytänyt tiensä Lopotti (2016) ja Pintti (2018).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.