Kirjastossa käyminen on ihan mahdotonta. Muutettuani maalle olen päässyt takaisin lapsuudenkirjastoni asiakkaaksi, ja tykkään kovasti käydä siellä. Siellä on usein hyllyssä sellaisia uusia tai uudehkoja kirjoja, jotka kaupungissa sai vain pikalainaksi tai jonottamalla. Ja muutenkin: pieni on kaunista tässä tapauksessa. Vaikka mitään vihjeitä mistään leikkauksista ei ole annettu, olen silti salaa vähän huolissani pienten lähikirjastojen puolesta, ja olen käyttänyt pelkästään omaa kirjastoani syksystä asti. Paikallinen kirjasto on samaa kirjastoverkkoa kuin Jyväskylän pääkirjasto, joten voin tilata tänne kaikki ne kirjat, joita täällä ei ole hyllyssä. Palvelu toimii tosi hyvin!

Minulle käy yhä useammin niin, että palautan kirjastoon vähemmän kirjoja kuin lainaan sieltä mukaani. Tämä kierre johtaa tietenkin siihen, että kotona on koko ajan kasvava kiinnostavien kirjojen pino, jota en ehdi suorittaa. Masentavaa! Lisäksi olen taas, kuten aina ajoittain teen, kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon lukemattomia kirjoja minulla on omassa hyllyssäni. Olenkin tullut siihen tulokseen, että tarvitsen kevättalven kuukausiksi jonkinlaista lukusuunnitelmaa.

Lukusuunnitelmaan taitaa valitettavasti kuulua ainakin lyhyen aikaa kestävä kirjastokielto. Tai ei kielto, se kuulostaa niin tylyltä! Mutta tauko kirjastossa käymisessä nyt ainakin. Tauon aikana voisin lukea jonkin tietyn määrän kirjoja omasta hyllystäni. Esimerkiksi kolme kirjaa. Vasta kolme oman hyllyn kirjaa luettuani saan seuraavan kerran lainata kirjastosta jotain uutta. (Tällä hetkellä lainassa olevia ei tietenkään voi laittaa kiellon piiriin.)

Alunperin ajatukseni oli pitää venäläinen helmikuu ja lukea yksi tai kaksi venäläistä klassikkoa, joiden kohdalla minulla on ikävän paljon lukupuutteita. Mutta otimmekin lukupiirin teemaksi klassikot, ja arpomisen päätteeksi kaikki lukevat Dickensiä. Siinä on minusta klassikkoa helmikuulle ihan tarpeeksi; luen niitä venäläisiä sitten myöhemmin.

Toivoisin tietenkin, että tämä kirjastotaukoni ei joutuisi kestämään kuin muutaman viikon, mutta epäilen että huonosti käy. Pääsenkö kirjastoon seuraavan kerran vasta joskus pääsiäisenä? Pitänee vain laittaa vauhtia lukemiseen… Toisaalta luettavien kirjojen valinta on aina kivaa, joten voin ottaa kaiken irti siitä, kun valitsen kotikirjaston lukemattomista ne kolme, jotka tänä keväänä luen.

Mainokset