Marraskuussa olen käynyt lapsuudesta asti tutussa lähikirjastossani. Olen lainannut paljon kirjoja, mutta syystä tai toisesta lukenut vain kolme. Onneksi jokainen niistä oli ehdottomasti lukemisen arvoinen:

  • Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä
  • Minna Lindgren: Ehtoolehdon tuho
  • Leonie Swann: Ihmissutta ken pelkäisi

Yön sydän on jäätä oli ehkä näistä suurin pettymys: odotin kirjalta paljon, mutta siitä jäi jotenkin hiukan valju maku. Aion silti lukea seuraavankin osan Hämeen-Anttilan 1920-luvulle sijoittuvaa dekkarisarjaa. Lindgrenin Ehtoolehdon tuho oli trilogian päätösosa, ja Swannin Ihmissutta ken pelkäisi taas toinen osa lammaslauman seikkailuista kertovia kirjoja.

Vaikka sarjoihin kuuluvien kirjojen lukeminen ei ollut tarkoituksella valittu teema marraskuulle, nyt on silti kiva että iltalukemisena on ihan yksittäinen romaani.

Hyvää adventtiaikaa kaikille!

 

Advertisements