Elokuun lukemistoani hallitsi yksi tiiliskivi, jonka saaminen pois lukemattomien listalta oli hyvä työ. Tosin en olisi ennalta arvannut, että Umberto Econ Ruusun nimi olisi minulle niin kova pala. Huolimatta ensimmäisen kolmanneksen takkuilusta en suostunut kuitenkaan jättämään kirjaa kesken, mikä oli kyllä ihan hyvä juttu. Kirja imaisi paremmin mukaansa kunhan taustakartoituksen jäivät vähemmälle, tekstityyliin tottui ja – mikä tietysti oleellista – ruumiita alkoi ilmaantua tiuhempaan. Koko ajan lukiessani näin Sean Conneryn William Baskervillenä, mikä ehkä hiukan vaikutti myös kokemukseen. Vaikka Ruusun nimeen  tuhrautui puolet kuukaudesta, olen silti iloinen että se tuli luettua. Se on niin kuuluisa kirja, että paine sen lukemiseen on ollut niskassa lukiosta asti, ja omaakin hyllyä kirja on koristanut jo pitkään. Nyt on luettu!

Umberto Econ lisäksi olen keskittynyt lähinnä dekkareihin ja seikkaillut Edinburghissa komisario John Rebusin kanssa. Olen nyt heinä-elokuussa lukenut viisi osaa Ian Rankinin sarjaa ja pakko todeta, että se paranee edetessään. Alkupuolen kirjoissa teksti tökkii välillä aika pahastikin, mutta esimerkiksi eilen lukemani Kalman asialla oli jo varsin viihdyttävä, sujuva dekkari. Tykkäsin siitä kovasti ja jatkan varmasti rikoskomisario Rebusin seurassa edelleen syksyn mittaan.

Elokuun luettujen lista näyttää siis tältä:

  • Paula McLain: Nuoruutemme Pariisi
  • Umberto Eco: Ruusun nimi
  • John Boyne: Kuudes mies
  • Ian Rankin: Paljas poliitikko
  • Ian Rankin: Musta kirja
  • Ian Rankin: Kalman asialla

Syyskuussa tiedossa ainakin Doris Lessingiä, Hilary Mantelia sekä jokunen vähän enempikin jännitystä sisältävä kirja – toivottavasti myös joku Rebus-dekkari mahtuu kuukauteen.

Mainokset