Molemmissa katsomissani näytelmissä oli hyvät käsiohjelmat. Papu valitsi Oliverin.

Molemmissa katsomissani näytelmissä oli hyvät käsiohjelmat. Papu valitsi Oliverin.

Minusta kesäteatterit kuuluvat kesään. Erityisesti tykkään harrastelijateattereista, sellaisista joissa vapaaehtoistyö ja talkoovoimat tuoksuvat joka lavasteessa ja kahvitauolla myydään jonkun itse leipomaa pulla teatteriyhdistyksen hyväksi. Osa kesäteattereista on kylläkin melko ammattimaisia, mutta silti: on kesäteatterissa silti sitä jotain erityistä.

Tänä kesänä olen ollut tavallistakin aktiivisempi ja käynyt jo kahdessa eri teatterissa. Keski-Suomessa on valtavasti eri kesäteattereita, ja vaikka valitsisi vain Jyväskylässä esitettävät, valinnanvaikeutta tulee silti. Jo pian Barcelonasta palattuani kävin Survo-Korpelan latoteatterissa katsomassa Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin hienon musikaalin Oliver! Oliver Twistin tarinan kertovassa musikaalissa erityisen vaikutuksen minuun tekivät lapsinäyttelijät, -kuorolaiset ja -tanssijat. He lauloivat hyvin ja osasivat hommansa. Aikuiset hoitivat raskaimmat roolit kunnialla kyllä, mutta tämän musikaalin parasta antia olivat joukkokohtaukset, erityisesti ne, joissa lapset olivat mukana. Oliver! pyörii Latoteatterissa elokuulle asti, joten lämmin suositus! Myös Morre oli käynyt katsomassa tämän näytelmän ja piti näkemästään.

Jos oli Oliver Twistin tarina köyhyydestä ja kurjista oloista kohti parempaa elämää liikkumisesta, niin vielä paremmaksi pisti Jyväskylän Kansannäyttämö Harjun kesäteatterissa näytelmällään Seitsemän siskosta. Ville Kiljunen oli dramatisoinut Aleksis Kiven näytelmän kokonaan uuteen näkökulmaan. Tarina oli tuttu, mutta kuitenkin uusi. Oli virkistävää huomata, miten sukupuolittuneita käsityksiä ravistellaan. Monet asiat muuttuvat, jos tekijöinä on seitsemän nuoren miehen sijaan seitsemän nuorta naista. Käsikirjoituksessa oli huomioitu näitä, mutta jätetty katsojille myös tilaa huomata ja tulkita asioita itse. Tekstissä myös kunnioitettiin Kiven alkuperäistä kieltä hienosti, ja parhaat palat kuten ihanat runot ja laulut oli säästetty – minulle Kiven runot ovat rakkaita ja tippa linssissä niitä nytkin kuuntelin. Väliin oli ripoteltu kesäteatterimaisia vitsejä, joille nauroimme makeasti. Pidin tästä näytelmästä kovasti. Siitä on enää kaksi näytöstä jäljellä, tänään ja huomenna, joten kiireisesti katsomaan jos joku lähiseudulta tätä lukee!

Vielä tänä kesänä kiinnostaisi kaksi tai kolme näytelmää: Toivolan Vanhalla Pihalla esitetään Tiina-näytelmää, joka on ensimmäinen teatterisovitus Anni Polvan kirjoista. Se on pakko nähdä! Kulissi esittää Survo-Korpelassa Lumikki-musiikkinäytelmän, joka on kuulemma vahvasti modernisoitu tulkinta tutusta sadusta. Sinne voisi viedä kummitytön sisaruksineen. Ja sitten aikuisseurassa on ollut puhetta, että Kankaan paperitehtaan tiloissa esitettävä Teatteri Eurooppa Neljän näytelmä Synnyimme lähtemään voisi olla kiinnostava. Näitä voi toteuttaa sittenkin kun loma loppuu, sillä vaikka viikon kuluttua olen jo takaisin töissä, kesä jatkuu, kesä.

Mainokset