Viime viikon vietin Barcelonassa. Osallistuin International Oral History Associationin konferenssiin, jonka teemana tällä kertaa oli valta ja demokratia – Power and democracy. Edellisen kerran osallistuin saman organisaation konferenssiin neljä vuotta sitten Prahassa. Kuten silloinkin, myös nyt varsin suureksi paisuneen konferenssin järjestelyissä oli toivomisen varaa, mutta sisällöt kyllä aina vain yhtä kiinnostavia.

1-WP_20140711_001Tällä kertaa esitelmäni käsitteli yhtä väitöskirjani palasta: seksuaalihuumoria ja seksuaalista häirintää tehtaissa. Työryhmässäni oli eräs brittitutkija, jonka tapaamista olin odottanut ja toivonut, joten reissu oli hyvin onnistunut jo siinäkin mielessä. Esitelmäni meni jokseenkin rutiinilla, mutta ennen kaikkea verkostoitumisen takia reissu tuntui hyvältä.

Melkoisen raskaan talven jälkeen Barcelona-viikko oli myös ansaittua lomaa. Sisko oli jälleen matkaseurana, ja yhdessä kävelimme kaupunkia ympäri, shoppailimme alennusmyynneissä ja maistelimme cavaa. Ehkä paras museokokemus oli Joan Miro -museo, mutta Gaudin La Pedrera oli myös mieleenpainuvan hieno. Bareclonassa ei ollut tukahduttavan kuuma, sillä hellettä helpotti koko ajan puhaltava merituuli, ja parina päivänä vieläpä satoikin. Majoituimme airbnb:n kautta, mikä oli kyllä onnistunut kokemus. Lisäksi oli kiva löytää kirppariketju, sillä jotenkin oma hohtonsa on minulle siinäkin, että ostaa kirpparivaatteita ulkomailta.

Ehkä Barcelona ei ole kaupunkina elämäni rakkaus, mutta tuntui hyvältä silti käydä sieltä. Lisäksi konferenssireissu oli ihanasti puoliksi työtä, puoliksi lomaa, mistä oli ihanaa ajautua varsinaiselle kesälomalle. Nyt lomailen, ajattelen kyllä töitä koska en voi olla ajattelemattakaan, mutta lomaa tästä tekee se, ettei niitä töitä tarvitse tehdä. Niiden ajattelu silloin tällöin ei tee pahaa. Sunnuntaina palaan hetkeksi työminään kun luennoin entisellä kotipaikkakunnallani, mutta muutoin elän ilman tarkkoja aikatauluja. Elämäni ensimmäinen pitkä kesäloma – hurraa!

 

Mainokset