Jätin työni pariksi päiväksi ja palaan hetkeksi täysipäiväisen tohtorikoulutettavan elämään. Tänään laitoksellani järjestetään Gender & Work -teemainen pieni seminaari. Tapahtuma on koottu humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi viikonloppuna promovoitavan professori Maria Ågrenin (Uppsalan yliopisto) kunniaksi.

Seminaaripaperiini kokosin ensimmäistä kertaa jotain, jota voisi kutsua alustaviksi tuloksiksi. Tai luulisin niin, katsotaan nyt millaista palautetta saan. Tämän seminaarin järjestäminen on ollut mukavaa yhteistyötä. Paperin kirjoittaminen sujui sekin erityisen hyvissä merkeissä, sillä esiintymässä on kaksi läheistä ystävääni. Kirjoitimme paperit vahvalla vertaistuella erään heinäkuisen viikon aikana. Kyllä ei tässä hommassa olisi yhtään kivaa ilman kollegoita!

Seminaari-illallisen jälkeen lähden samantien Helsinkiin. Perjantaina Helsingin yliopistossa väittelee erinomaisen hyvä kollega Tytti Steel, johon olen tutustunut sekä kansatieteen pienen oppialan että 1950-luvun tutkimuksen myötä. Tytin väitöskirjan otsikko on Risteäviä eroja sataman arjessa, ja se käsittelee tulkintoja Helsingin ja Kotkan satamien elämästä muistitiedossa ja elokuvissa. Perjantai on iloinen päivä, juhlaa!

Näin tässä käy: ystävien väitöstilaisuuksia on yhä useammin ja useammin. Samaan aikaan aloittaneet tohtorikoulutettavat alkavat vähitellen valmistua. Väistämättä omankin työn valmistuminen pyörii mielessä usein, mutta sen eteen kyllä on tehtävä vielä paljon työtä. Nämä juhlat antavat siihen kyllä hyvin pontta.

Mainokset