Kesä jatkuu ulkona, mutta minun elämänrytmissäni tänään oli viimeinen kesäpäivä; huomenna alkaa syyskausi. Tänään päättyy kesäloma ja huomenna alkaa uusi työ humanistisessa tiedekunnassa.

Miten nopeasti se menikään! Kesään latautuu useimmiten aina odotuksia, ja niin nytkin. Kolme pitkään odotettua iloista hetkeä ovat takana. Ensimmäinen oli tietysti jokakesäinen sirkusilta Finlandian kiertueella heinäkuussa.

WP_20130708_007

Toinen hartaasti odottamani juttu oli Lohengrin Savonlinnan oopperajuhlilla. Voi mikä ooppera! Vieläkin hykertelen tyytyväisyyttä siihenkin reissuun.

WP_20130712_012

Kolmas kesän huippukohta oli kauan ja hartaasti odotettu matka saareen Vaasan edustalle, missä ystäväperheelläni on kesäpaikka. Tutustuminen pieneen kesäparatiisiin oli ihanaa, samoin perheen uusin tulokas, silloin kuusiviikkoinen pikkuhippu, sekä tietenkin kaksi ja puolivuotias kultanuppukummityttöni, jonka kanssa leikin kaikki mahdolliset hetket niinä parinä päivänä, jotka Vaasassa vietin.

IMG_4880

Puolitoistaviikkoa pitkän lomani tavoite oli tavata kaikki kummityttöni. Keskimmäinen oli saaressa kanssani, nuorimmainen maalla hymyili minulle niin että sydämeni lauloi riemusta, mutta kolmannen kanssa menimme ristiin, sillä hän oli juuri mummolassa kun tulin kylään. Ei se mitään, tapaamme parin päivän päästä. Makeat naurut sain kun kävi ilmi, että pukeutumistyylimme on vahvasti samanlainen, molemmilla kun on muun muassa vaaleanpunaiset farkut ja samankuvioinen me&I -mekko.

Kesä on ollut työntäyteinen, isän sairastumisen vuoksi raskas, mutta kaikesta huolimatta oikein hyvä. Ja onhan kesää toki vielä jäljellä, en tarkoita synkistellä. Kuitenkin ajatukset kääntyvät jo syksyyn uuden työn alkamisen myötä, mutta juuri uuden työn vuoksi syksy on erityisen hyvä tänä vuonna.

Minun piti saada väikkärin käsikirjoitus valmiiksi ennen uuden työn alkua, mutta enpä saanut. Nyt kyse ei ole saamattomuudesta; tein tosi kovasti töitä, mutta viimeistelytyö vain on hidasta. Tarkoitukseni oli, että uuden työn kanssa ei tarvitsisi samaan aikaan tehdä väikkäriä, mutta nyt valitettavasti joudun kyllä tarttumaan osittain iltaisin ja viikonloppuisin omaan käsikirjoitukseen. Onneksi sain vaikeimmat, eniten ajatustyötä vaativat osuudet melkein valmiiksi, joten eiköhän iltahommat onnistu. Elokuun alussa pitää lisäksi saada painokuntoon eka ulkomainen artikkelini sekä 1950-lukutietokirja, joten työhön paluu loman jälkeen tulee olemaan vauhdikas.

Silti: onpa mahtavaa aloittaa huomenna uudessa työssä. Olen viimeksi aloittanut uuden työn kesällä 2007, kun olin Sarka-museon kesätyöntekijä. Jatko-opinnot alkoivat jotenkin niin vähitellen, ettei uuden työntekijän fiilistä varsinaisesti tullut. Huominen ei juurikaan jännitä, koska tiedän että hyvä työkaveri on ottamassa minut vastaan ja auttamassa alkuun. Tunnen osan tulevista työkavereista jo ennalta ja tiedän, että siellä on hyvä tunnelma ja kivoja ihmisiä. Tulossa siis kivat kuusi kuukautta palkkatyössä.

Mainokset