Mieleni teki kirjoittaa runsaasti kuvia sisältävä postaus parvekkeeni kesäkuntoon laittamisesta. Sitten tulin katsoneeksi mitä viime vuonna aiheesta kirjoitin ja kas, suunnilleen samat jututhan siellä (lukuunottamatta sitä, että tänä vuonna parveketuoleja ja -pöytää ei tarvinnut ostaa, ainoastaan hakea vintiltä).

Niin että enpä toista itseäni ihan kokonaan. Totean vain, että tänä vuonna parvekkeella kasvaa samettiruusuja, lobelioita ja yksi verbena. Ne on istutettu eilen, joten kovin pieniä vielä ovat.

Lisäksi kylvin vähän kehäkukkaa laatikkoon, johon basilikan taimilta jäi tilaa. Ruohosipuli on toinen kokeilemani yrtti, ja hyötypuutarhani kiinnostavimpia kokeiluja ovat salaatit ja kesäkurpitsa. Ostin myös elämäni ensimmäisen amppelimansikan. Huolimatta siitä, että asun hyvin lähellä tehdasta, uskaltauduin kasvattamaan syötäviä kasveja parvekkeellani. Sadot ovat tästä määrästä niin pieniä, etten usko myrkyttyväni… Laatikot näyttävät kuvassa vielä kovin tyhjiltä, mutta jos tai kun satoa saadaan, kuvaan sitä innoissani varmasti lisää.

Parvekkeeni suunta on länteen, mutta talon vieressä oleva pieni metsikkö suojaa paahteelta. Aurinko hellii silti sopivan lämpimästi iltapäivisin ja iltaisin, vaikka kuvassa näyttääkin varjoisalta. Eilen löysin matkan varrella vieläpä kaatuneen tuomenvarren, josta sain kukkivia oksia. Tuomenkukkien vahva tuoksu täytti illalla ja yöllä koko asunnon, ja parvekkeellakin se tuntui vahvana ja makeana. Jos tuomen on ennen uskottu suojelevan taloa pahalta, niin ehkä muutamakin oksa riittää suojaamaan minun ja Papun kodin? Toisaalta näin ihanana kesäviikonloppuna on vaikea uskoa, että maailmassa voi ylipäätään olla pahaa. Sitä järkyttyneempänä olen ottanut vastaan uutiset Hyvinkäältä.

Parvekkeelle jäi tilaa vielä, ja mieleni tekisi hankkia vielä yksi amppelikukka. Hankin jos ehdin – välttämätöntä se ei ole. Kesä kuitenkin tuntui tulevan minulle vasta nyt, kun sain parvekkeen siistittyä kuntoon. Nyt voin istua iltaa parvekkeen ovi avoinna, kuunnella lintujen laulua tai unohtua romaanin kanssa ulos lukemaan Papun kehrätessä jaloissa. Se on kesä nyt, todella.

Mainokset