Laskiaispullasesonki on ollut tänä vuonna ihastuttavan pitkä, koska pääsiäinen on niin myöhään. Söin ensimmäiset laskiaispullat jo tammikuun puolella, ja laskiainenhan on siis ensi viikonloppuna.Monille sen parhaan laskiaispullan löytäminen on vaikeaa, joten lähimmäisten elämää helpottaakseni olen tehnyt selvitystä laskiaispullien laadusta eri myyntipaikoissa. Olen tehnyt kenttätöitä tähän mennessä kuudessa eri jyväskyläläisessä kahvilassa tai konditoriassa ja syönyt yhteensä 8 ja ½ pullaa.  Kiitän tässä vaiheessa tukijoita ja ystäviä, jotka ovat auliisti lähteneet mukaan näille kenttätyömatkoille.

Ullan Pulla

Yläkaupungilla sijaitsevassa pikkuruisessa ja ihastuttavan viihtyisässä konditoriassa olen syönyt testin suurimman pullamäärän, kolme laskiaispullaa (ei toki kerralla). Jo se, että palaan sinne uudestaan ja uudestaan kertonee tasaisen hyvästä laadusta. Ullan Pullan laskiaispullissa on todistettavasti oikeaa (laktoositonta) kermaa, pullat ovat aina tuoreita ja hillo hyvää. Ullan Pullan tuote olivat myös ne, jonka erästä apurahaa juhlistaakseni vein kummitytön perheelle. Kummityttöni sai elämänsä ekan laskiaispullan ja nautti siitä silminnähden – niin kuin vain 2-vuotias voi kermaisesta pullasta nauttia!

Kahvila-konditoria Herkkumestarit / Wilhelmiina

Ensimmäisen Wilhelmiinan-pullani hain mukaan. Söimme ne illalla kotona, ja odotus- ja kantoajoista huolimatta pullat olivat ensiluokkaisia. Isoja, hyvällä kermalla täytettyjä, raesokerisia ja kerrassaan herkullisia. Pidin myös siitä (samoin kuin Ullan Pullan pullissa), että yläpuoli ei ollut liian pieneksi leikattu. ”Hattumainen” yläosa voi jonkun mielestä olla kivan koristemainen, mutta minusta se jättää alaosaan sitten liikaa tavaraa. Parempi on, jos pulla on halkaistu läheltä puoliväliä, kuten Wilhelmiinan ekassa pullassa oli. Toisen kerran söin laskiaispullan Wilhelmiinassa ihan paikan päällä. Silloin pullien täyttäjä oli ehkä ollut eri, sillä muoto ei ollut sama, ja jostain syystä pullasta ei jäänyt yhtä täydellinen fiilis kuin ensimmäisellä kerralla. Rohkenen kyllä tässä kohdin epäillä, että kyse oli myös testaajan saturaatiopisteen täyttymisestä: olin siinä vaiheessa syönyt jo ehkä pari pullaa liikaa yhdelle sesongille.

Elonen

Elosella kävin selvityksen keskivaiheessa. Menimme sinne siskon kanssa suoraan hyvän aterian ääreltä jälkiruoalle, ja täyden olon vuoksi otimme pullan puoliksi. Onneksi otimme, sillä Elosen pulla oli valtava pettymys. Kerma oli tinttaista ja pahan makuista, luultavasti sellaisesta spraykermajutusta töröötetty, eikä pullakaan maistunut miltään. Puistattava pullakokemus muuten aika hyvässä sarjassa.

Cafe Rento, Forum

Forumin toisen kerroksen uusi kahvila joutui testauksen kohteeksi haasteelliseen aikaan, lauantai-iltapäivänä. Saamani laskiaispulla oli selvästi parhaat päivänsä nähnyt: kerma oli lätsähtänyt ja vähän lämmenneen makuinen. Pullakin oli vähän hiivainen, joten mitään huikeaa tähtiluokitusta Rennon pulla ei saa, enkä mennyt sinne toiste. Seura oli onneksi varsin laadukasta, mikä korvasi pullan huonon hinta-laatusuhteen.

Mummin pullapuoti

Mummin pullapuodin laskiaispullaa odotin innolla, enkä joutunut pettymään. Mummi tarjoaa muutenkin keskustan parhaat pullat ja vieläpä siedettävään hintaan. Pullan kerma oli hyvää, hilloa sopiva määrä ja pulla taattua Mummin laatua. Tästä minulla ei ole pahaa sanottavaa, vaan silkkaa tyytyväistä muminaa.

Kahvila Musica, Seminaarinmäki

Sonaatin laskiaispullatarjontaa testasin Musicassa erään lounaan päätteeksi. Ei huono, sanoisin, tai oikeastaan ihan hyvä. Musican pulla ei jättänyt kovin syvää muistijälkeä, minkä ehkä aistinvaraisessa arvioinnissa voi ajatella olevan positiivinen asia. Kamaluudet nimittäin ainakin muistaisin, ja tämä laskiaispulla ei ainakaan ollut pahaa. Oliko se sitten hyvää? Noh, pulla jonka välissä on kermavaahtoa ja hilloa on harvoin pahaa, kuten tästä raportista voi todeta.

***

Tavoite testissä oli syödä ainakin kymmenen laskiaispullaa tänä sesonkina, mutta voi olla, että testaajan pullansietokyky on jo nyt venytetty äärirajoille. Tai ei sitä tiedä, nimittäin ainakin Cafe Vocan pulla jäi testaamatta. Tosin olin vieressä, kun sellaista syötiin, eikä silloin ainakaan mitään vahinkoa tapahtunut, joten eiköhän Vocaakin voi ihan suositella. Haluaisin myös testata, onko Musican ja Cafe Librin pullissa eroja, mutta saa nähdä ehdinkö/kykenenkö enää.

Vertailun tuloksen voisi kuitenkin tiivistää vielä tähän: Älkää syökö Elosen pullia, vaan ostakaa laskiaispullanne Ullan Pullasta, Mummin pullapuodista tai Wilhelmiinasta. Tai vertailkaa itse – hyvää laskiaispullansyöntiaikaa on koko viikko jäljellä! Kyllä ainakin pullan per päivä voi hyvin syödä, ei se väärin ole.

***

Paastonaika alkaa taas sunnuntaina. Pullavertailu on maukas osa loppukiriä ennen 40 päivän makeanvähennystä. Aiemmin olen pitänyt vain karkkilakkoa, nyt ajattelin ainakin yrittää vielä tiiviimpää herkkupaastoa. Työkaverini kehittämä rajoitus kuulostaa hyvältä: paastoan ostoherkuista, mutta saan syödä itse leivottuja tai juhlissa tarjottuja leivonnaisia. En leivo itse yleensä mitään, joten tämä siis käytännössä tulee rajoittumaan siihen, että syön herkkuja jos joku muu tekee ne (ja juhlissa saa syödä). Siis tällä kertaa jyrkkä ei myös kaupan kekseille, joita olen aiemmin karkkipaastoni aikana napostellut. Makeanhimoni on välillä ihan hurja ja syön karkkia ihan liikaa. Onkin ihan hauska testata itseä ja katsoa, pärjäänkö pääsiäiseen asti ilman jokapäiväistä sokeriannosta.

Voisiko joku muuten kertoa, miksi paastoon laskeudutaan kahtena eri päivänä? Luin juuri jostain vuoden 1957 Kotiliedestä, että paasto alkaa laskiaissunnuntaina – mitä laskiaistiistaina sitten tehdään? Eikö silloin juuri syödä hernerokkaa ja kermapullia, niinkuin paaston aloittajaisina?

Advertisements