Odottaessani turhaan unta ennen lentokentälle lähtöä pari viikkoa sitten, luin muun muassa Timo Mäkelän sarjakuvanovellikokoelman Rooma (2004). Löysin sen kirja-alesta suorastaan nolon halvalla nyt, kun olin jo monta vuotta katsellut sitä kaipaavasti kirjakaupassa. Joskus nuukailu ja saamattomuus kannattaa, kai.

Rooma on siis novellikokoelma. Niminovelli kertoo matkasta Roomaan, ikuiseen kaupunkiin. Muut tarinat eivät liitykään sitten aiheeseen mitenkään, eikä tarvitsekaan. Pidän Mäkelän kynänjäljestä, ja lyhyet tarinat toimivat hyvin.

Juuri nyt en voi tarkistaa muiden novellien nimiä tai palauttaa mieleen, mikä niistä oli suosikkini, sillä kirja ei ole tällä hetkellä käytettävissä. Tuossa se on vieressäni sohvalla kyllä, mutta sen päällä nukkuu tyytyväisenä Papu, enkä tietenkään voi herättää pikkuista. (Papu-tin-tin!) Rooman lukeminen ei kestänyt pitkään, mutta mukanaan se kivasti vei, ja on kaunis sarjakuvakirja pideltäväksi ja katseltavaksi.

Mainokset