Tammikuussa näin viimeisimmän Jane Austenin Emman tv-sarjaversion, ja siitä saakka on ollut mielessä, että pitäisi uusintalukea romaanikin taas kerran – odotellessani sitä, että saan aikaiseksi hommata sarjan dvd:llä itsellenikin. Olen ollut aika Emma-kriittinen, kuten parin vuoden takaisesta kirjoituksestani voi huomata, mutta tuo uusin sarja sai minut vähitellen tykkäämään kirjasta. Nyt luin kirjan alkuperäiskielisenä, ja tykkäämiseni senkun lisääntyi.

Olen alkanut nähdä rikkautta Emman sivuhenkiöissä, inhimillisyyttä itse päähenkilössä ja pehmeyttä Knightleyssa. Austenin tapa kirjoittaa komiikkaa ihmisluonteisiin, piirtää sivuhenkilöissä karikatyyrejä meistä kaikista, on ihastuttava. Tämänkertaista lukukokemusta edisti myös kirjan sievä painos, jonka löysin varsin halvalla kirjakaupasta jollain kevään Helsingin-reissullani. Kaunista kirjaa on aina ilo lukea!

Emma eteni kylläkin tällä kertaa varsin hitaasti. Se oli sängyn vieressä varakirjana, johon palasin aina muiden kirjojen välissä tai muuten sopivan tunnelman yllättäessä, enkä suinkaan lukenut sitä tällä kertaa yhtä soittoa. Tuttuun kirjaan on helppo palata kesken milloin tahansa.

Clueless minulla on edelleen näkemättä. Asialle täytynee tehdä jotain lähitulevaisuudessa.

Advertisements