Viimeisimmällä Turun reissullani vietin viihtyisän illan Tildan ja hänen miehensä luona. Kuinka ollakaan, mukaani lähti Tildan luona asustavien Herra ja Rouva Råtan maalaisserkku, Jyväjemmari, joka oli loman tarpeessa ja lähti siksi kyläilemään Jyväskylään. Tässä vähän kuvaterveisiä Turkkuseen: hyvin menee!

Jyväjemmari on kertonut olleensa vähän masentunut viime aikoina, mutta täällä hänen olonsa on kohentunut selvästi. Hän kuuntelee vain lempinimeä Jyvis, ja on rennompi ja nauravaisempi kuin ensimmäisen kerran tavatessamme. Jyvis on ollut mukanani alakaupungilla (ja kampaajallakin, mutta siitä ei sen enempää…).

Tässä siemaillaan sivistyneesti jääteetä.

Tuomien kukkiessa ja tuoksuessa huumaavasti kampuksella Jyvis meni vähän hupsuksi. Mutta kukapa ei menisi, kun Seminaarinmäki on kevätloistossaan!

Myös kylttyyria on harrastettu: Jyvis on osoittautunut erityisen kiinnostuneeksi Alvar Aallon arkkitehtuurista.

Jyvis pitää tässä minulle esitelmää Yliopiston päärakennuksen muotokielestä.

Paavo Nurmen juoksijapatsaan luona Liikunnan edessä piti ottaa kuva myös, kun se niin kivasti muistutti Turusta.

"Juokse, Paavo, juokse!"

Jyvis on myös nautiskellut keskisuomalaisesta maisemasta. Jyväskylässä alati läsnäolevan järvimaiseman äärellä se huokaili ihastuneesti. Retkipäivämme sää olikin mitä parhain, ja järvi kauneimmillaan.

Viherlandiassa kävimme katsomassa papukaijoja, Kallea ja Torstia. Heti, kun Jyvis tuli esiin laukustani, molemmat papukaijat pörhistivät niskatukkansa pystyyn. Jyvis oli aika tohkeissaan tekemästään vaikutuksesta, vaikka papukaijojen reaktiota voisi ehkä tulkita melko aggressiiviseksi… Råtta ei pelännyt, olihan sen ja papukaijojen välissä häkki.

"Ota äkkiä se kuva!"

Jyvis oli mukanani myös maalla, ja kävimme katsomassa keskisuomalaisia maisemia laajemmalti. Alkukesän vihreyttä hehkuva maisema innoitti råtan melkeinpä isänmaallisen runolliseksi. Pelkään pahoin, että sydämeltään Jyvis onkin oikein perusalkiolainen, maalaisliittolainen talonpoika, tosin tavallista runollisempi sellainen.

Täytyy tosin tunnustaa, että ehkä vähän yllytin sitä kertomalla, mistä ”Männikkömetsät ja rantojen raidat…” -laulussa oikein kerrotaan,  mitä olen itse aiheesta oppinut ja mitä keskisuomalainen maisema minulle merkitsee: kotia. Kun kerroin Jyvikselle, että Tildakin on kotoisin näistä maisemista, sen touhotuksesta ja tuhinasta ei meinannut tulla loppua. Tarinoillaan Jyväskylästä ja Keski-Suomesta se aikoo viimeinkin jyrätä tärkeilevät Herra ja Rouva Råtan hiljaiseksi!

Papu ja Jyvis tulevat ihan hyvin toimeen, mutta saa nähdä mitä Papu sanoo huomenna, kun se palaa lomaltaan maalta. Talouteemme on nimittäin liittynyt toinenkin samanlainen, nimeltään Taisto Råtta. (Pitihän minun saada tänne joku, kun Jyvis on vierailulla vain heinäkuun alkuun asti!)

Nämä pehmeät, samettiset råtat ovat taittaneet jyrsijäkammoni pahimman terän. 😀 Kiitos Tildalle ja miehelle, ja palataan yhteyksiin!

Mainokset