Ajatellessamme menneisyyttä me luulemme helposti, että ennen ihmiset olivat toimissaan yksinkertaisempia ja että heitä muovaavat voimat olivat alkuperäisiä ja muuttumattomia. Pidämme itsestään selvänä, että meidän esi-isiemme elämää innoitti syvempi ja puhtaampi tarkoitus kuin meidän elämäämme ja että heidän mielenlaatunsakin oli jotenkin jämerämpi, esimerkiksi siinä, että entisajan tiedemiehet pyrkivät päämääriinsä katkeamattoman ”kutsumuksen” vallassa ja taiteilijat tekivät työtään pysyvän ”innoituksen” tilassa. Mikään tästä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meitä ennen eläneet olivat täsmälleen yhtä oikullisia ja arvaamattomia ja häilyväisiä kuin tämän päivän ihmiset.

Carol Shieldsin Kivipäiväkirjat (The Stone Diaries, 1993, suom. 2000) lunasti jo huomattavasti edellistä häneltä lukemaani kirjaa paremmin Shieldsin nimeen laittamani odotukset. Nyt tekee mieli lukea häneltä enemmänkin romaaneja.

Kivipäiväkirjat on rakenteeltaan yksinkertainen romaani. Se on yhden naisen elämäkerta, jonka kautta avautuu kuva koko viime vuosisadasta. Daisy Goodwillin elämässä kohtaavat tavallinen arki ja erityiset sattumat, ja noista kohtaamisista Carol Shields on rakentanut kerrassaan kiehtovan mosaiikkimaisen kuvan yksilöstä ja hänen ympäristöstään. Kuvauksen kohteena ovat Daisyn lisäksi myös hänen lähipiirinsä, sillä eihän ihmistä voi oikein ymmärtää, jos ei tiedä jotain hänen läheisistään.

Shields vaihtelee tekstityyppiä aika ajoin, mikä on minusta tässä romaanissa loistava ratkaisu (se ei ihan aina toimi, tässä kuitenkin toimii erittäin hyvin). Suurin osa tekstistä on suorasanaista elämäkertaa, mutta välillä mukana on esimerkiksi lehtileikkeitä ja kirjeitä, joiden kautta käydään läpi osa Daisyn elämänvaiheista. Shields käyttää tätä tehokeinoa taitavasti, ettei lukija hyydy pelkkään tarinankerrontaan, vaan tekstin rytmi katkeaa mukavasti näiden lukujen ajaksi.

Mikä Shieldsin romaani kannattaisi lukea seuraavaksi? Jane Austen -elämäkerran sain synttärilahjaksi, joten se varmaankin on pian vuorossa, mutta mitä hänen romaaneistaan suosittelette? Luettuna on siis Rakkauden tasavalta ja nyt tämä Kivipäiväkirjat.

Advertisements