Tämän olen lainannut ennenkin, mutta toistan itseäni mieli kirkkaana, sillä tämä nyt vain on niin kovasti totta juuri tässä hetkessä, tässä aamussa ja päivässä.

sunnuntai nousee taivaanrantaan varovasti elein verkkaisin
niinkuin tietäisi ei muusta katsoo silmin lämpimin

se on viisas ja se tuntee kyllä oikut väistyvän hämärän
ja pientä pyhää täynnä astuu yli yön pimeän

oi – suuri sunnuntai

sunnuntai armomurhaa levottomat raukat katseellaan
eikä huuda hiljaisuutta, ei se huuda muutenkaan

ja niinkuin ensilumi se kätkee tämän taakan murheineen
ja pettää palan aikaa, pettää muttei koskaan itselleen

oi – suuri sunnuntai

Mikko Kuustonen: Sunnuntai

Advertisements