Pyykinpesu on lempikotityöni. Vaatteiden ja tekstiilien pitää tuoksua puhtaalta, ei pesuaineelta. Siksi olen joskus aiemmin ollut vähän kranttu pesuaineiden suhteen. Viime aikoina tosin tuoksukranttuus on vaihtunut hinta- ja ekologisuusvertailuun.

Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että olen löytänyt elämäni pyykinpesuaineen. (Elämäni pyykki on toki monitahoinen käsite, johon voisi pureutua syvemminkin, mutta jospa pitäydyn tässä nyt ihan vain sen konkreettisessa merkityksessä.) Ostin Ekolosta Samu pesupähkinöitä ja palan sappisaippuaa.

Pesupähkinän puolikkaita laitetaan 4-5 mukana tulleeseen puuvillapussiin, ja pussi koneeseen. Samat pähkinät kestävät kaksi normaalilämpöistä pesua. Olen pessyt pesupähkinöillä nyt niin värillisiä vaatteita eri materiaaleista, lakanoita, pyyhkeitä kuin lopulta sängyn täkinkin, ja kaikissa pesutulos on ollut ihana pehmeä – ja ennen kaikkea puhdas! Pesupähkinät eivät valkaise, joten isoihin tahroihin olen hieronut ennen konepesua sappisaippuaa. Sillä lähti niin mustikkatahrat farkuista kuin erään t-paidan epämääräinen rasvatahrakin, joka ei ollut edellisessä konepesussa lähtenyt. Olen kuullut, että sappisaippua irrottaa myös punaviinin. Villiä!

Käytön jälkeen pesupähkinät laitetaan biojäteastiaan. Laatikollinen pähkinöitä maksoi 8 euroa, ja siitä riittää kyllä melkoisen pitkäksi aikaa. Väittäisin uuden pesuaineeni olevan ekologisuuden lisäksi myös taloudellista.

Ihanaa arjen luksusta, sanon minä.

p.s. Ehkä vielä ihanampaa arjen luksusta on leipoa ystäville mustikkapiirakkaa. Kiitos Tilda ja mies, oli kivaa kun kävitte! Kunpa näkisimme useammin… Nyt onneksi jo melko pian taas. Se jos jokin on luksusta!

Mainokset