Tänään olen tehnyt sitä taas: koonnut sängylle pinoja mukaan otettavista tavaroista, silittänyt paitoja, pessyt pyykkiä, laskenut tarvittavien alusvaatteiden määrää. Tällä kertaa pakkaaminen on hiukkasen toisenlaista kuin Ateenaa varten. Ensinnäkin tavaramäärä pakkautuu rinkkaan matkalaukun sijaan, ja lisäksi tavaroista vain puolet on vaatteita, muu retkimuonaa ja muuta eräkampetta.

Pidän siis ensi viikon lomaa. En yleensä usko, että lomaa tarvitsee ylipäätään erityisesti ansaita, mutta jos siitä lähdetään, niin mielestäni olen myös hyvin ansainnut noin viikon mittaisen tauon kaikesta. En edes osaa määritellä, mistä kaipaan taukoa. Ihan kaikesta vain. Ehkä eniten v-kirjan vääntelehtivästä vaikeudesta, tietenkin, sillä siihen viime aikojen paha olo kai liittyy. Ehkä eniten kaipaisin taukoa ihan vain omasta itsestäni, mutta se nyt ei ole mahdollista. Siispä lähden karkuun kaikkea sitä, mikä toimii arkipäivässäni minuuteni kontekstina, ja toivon että totaalinen ympäristönvaihdos auttaa vähän omaa pikku minuuttanikin venyttelemään rajoissaan ja ehkä rentoutumaan, kenties löytämään jotain uuttakin.

Matkustan Nannanderin kanssa Kuusamoon Karhunkierrokselle. Patikoimme koko polun, 80 kilometriä – ja kyllä vain, minua lohduttaa ajatus, että rinkka kevenee koko ajan loppua kohden, kun ruokatavara vähenee. Nannander on paljon paremmassa kunnossa kuin minä, joten vähän hermostuttaa miten pysyn vauhdissa. Toisaalta, osaan kyllä sanoa jos en jaksa. Ja toisaalta, en minä mielestäni ihan rapakuntoinen ole, sellainen keskivertotallaaja vain, ehkä vähän normaalia huonompi.

Olen odottanut lomaani jo kovasti. Kännykkä tulee olemaan päällä vain vähän aikaa iltaisin, että akku riittää loppuun asti. Rannekellon ajattelin sopivasti ”hukata” rinkan pohjalle. Olen kiinnittänyt elämäni ihan liikaa kelloon, joten tekee hyvää olla siitä erossa muutama päivä. Mitä väliä kellolla, kun kävellään metsässä ja valoisaa on koko ajan?

Retkeily tuntuu ihanan ekologiselta ja ekonomiselta tavalta viettää loma. Matkustamme julkisilla kulkuvälineillä (juna ja bussit) pohjoiseen. Olen ostanut reissua varten vain ruokailuvälinesarjan, kaikki muu on lainassa tutuilta tai löytyy kaapista vanhastaan. Reissuruoka tietysti maksaa, samoin tietyt biohajoavat pesutarvikkeet, joita on pakko olla mukana, mutta halvemmalla tästä silti päästään kuin ulkomaanlomista ikinä. Minulla on niin kovin hyvä mieli siitä, että kerrankin lomamatka ei perustu kuluttamiseen. Nannander on lisäksi niin ympäristötietoinen, että jos oma tiedostamisen tasoni jostain syyttä pettää, hän pitää huolta etten tule vahingossakaan jättämään Oulangan kansallispuistoon kovin suurta jälkeä.

Sääli, että säästä on tulossa viileä ja sateinen. En minä viileydestä valita, mutta kovin kova sade kyllä tekee telttailusta kurjaa. Ja valokuvista tulee synkkiä sateella. Noh, oli lopputulos niissä mikä tahansa, saatte muutaman otoksen nähtäväksenne sitten, kun palaan lomaltani. Luulisin olevani viimeistään reilun viikon päästä taas linjoilla. Koska minulla on rästissä muutama kirjaseikkailuraportti, yritän taas käyttää wordpressin ajastinta ja sen avulla julkaista niitä loman aikana. Saa nähdä onnistuuko… ;D

Mainokset