Se on se kaamos. Sitten vielä vähän ahdistusta asioista jotka eivät ole vain minun vaan yhteisön, niin väsymyskeitto on valmis. Ensimmäistä kertaa jätän ilman syytä kreikantunnin väliin. En minä jaksa, en millään, en tänään. Haluan vain kotiin peiton alle, kuuma kuppi teetä lämmittämään jäsenet ja lopulta vaipuminen unen unohdukseen.

Sitten keskelle masentunutta väsymystä tulee terveisiä ystäviltä, ja kaikesta huolimatta jaksan taas hymyillä.

Mutta se kreikka jää nyt tällä kertaa silti.

Mainokset