Kulutusviikko

Tänä syksynä olen löytänyt itsestäni aivan uudenlaisen ostostelijan. Edelleenkin ostan aika harvoin vaatteita, mutta jossain vaiheessa edes yritin hankkia niitä käytettynä tai vain todelliseen tarpeeseen, enkä yleensä mitään kovin kallista. Pitkin syksyä olen kuitenkin tehnyt heräteostoksia, ja erityisesti tällä viikolla olen kauhistunut omaa kulutuskäyttäytymistäni.

Ostin ihanan villatakin, jollaisesta haaveilin jo alkusyksystä, mutta en löytänyt silloin kaupoista mielikuvaani vastaavaa. Nyt sen löysin ja pakko oli ostaa saman tien, vaikka hinta kirpaisikin. Tänään olen kääriytynyt sen lämpöön ensimmäistä kertaa, ja rakastan sitä joka kerta kun tunnen pehmeän kankaan iholla. Villatakin kanssa ostin myös taas yhden pitkähihaisen aluspaidan – sillä hei, eihän näitä ikinä voi olla liikaa, ja eihän mulla just tällaista ja tän väristä vielä olekaan! Hirveän tiristelyn jälkeen raaskin jättää yhden muun paidan kauppaan lohduttaen itseäni, että seuraavalla kerralla sitten.

Eilen omansa: bussia odotellessa poikkesin erääseen vaatekauppaan ja tarjousrekistä osui käteen musta hame. Sellainen, josta haaveilin joskus viime talvena, mutta silloin en löytänyt sopivaa ja olin köyhempikin, en olisi voinut ostaa vaikka olisin löytänytkin. Hame on ihana, täysin tarpeeton, kun hameita on muutenkin enemmän kuin ehdin käyttää, mutta just sellainen kuin haaveilin. Tässä vaiheessa terveiset Turkuun niille kolmelle nuorelle naiselle, jotka tulevat Jyväskylä-ekskursiolle parin viikon päästä: en ole vielä tehnyt aivan täydellistä ohjelmaa vierailullenne, mutta tiedänpähän ainakin, mitä laitan päälleni…

Lisäksi olen ostanut kirjaston poistomyynnistä 15 kirjaa (yhteensä 15 euroa) ja tilasin nettikirjakaupasta yhden. Kirjat ovat työhuoneella odottamassa, että joku kantaisi ne kotiin. Niin ja oli ne kirjamessutkin juuri.

Amazon.comista, rehtorintapaamisen hermostumisesta ja Ateenan-matkalta kertynyt Visalasku odottaa maksajaa, joten ehkä nyt pitäisi jo rajoittaa. On vähän huono omatunto. En ole vararikossa, mutta monta turhanaikaisen tuntuista ostosta lyhyen ajan sisään saa Koskelan Jussin minussa heräämään. Ehkä uusi tunne siitä, että tiedän jopa vuodeksi eteenpäin millä seuraavan kuun vuokran maksan, on osaltaan saanut kulutuskäyttäytymiseni muuttumaan. En ole ollut erityisen masentunut viime aikoina, joten sitä ei oikein voi syyttää, vaikka ostostelu onkin usein mitä terapeuttisinta toimintaa. Tänään mielessä pyörivät oppiaineeseeni liittyvät huonot uutiset, joten ehkäpä voisin varmuuden vuoksi pitää itseni kaukana kaupoista, ettei mene taas lohtushoppailuksi.

Kuten Narratiiveja -blogin Ee totesi: tällä hetkellä tuntuu siltä, että vaikein kulutuspäätös on ostamatta jättäminen. Ollakseni rehellinen: huonosta omatunnosta huolimatta en taida silti katua yhtään ostostani.

3 kommenttia artikkeliin ”Kulutusviikko

  1. Tähyilemme siis neitosta, jolla on päällään musta hame ja jumalaisen ihana villatakki? Tämä selvä.

  2. Juu, noilla tuntomerkeillä löydätte mut kaupungista. Jos niinku muuten on vaikea tietää, minne menisi, niin seuratkaa vain mustia hameita, joku niistä on minä. 🙂 Kivaa kun ootte tulossa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.