Salonkijuoruissa Ilona oli löytänyt hauskan lelun, YearBook Yourself. Hauskaa oli nähdä itsensä eri vuosikymmenillä!

Aloitin valoisasta vuodesta 1950. Tässä kuvassa voisin olla yksi niistä naisista, joiden kokemuksia tutkin v-kirjassani. Hämmentävä ajatusleikki. Ainakin 1950-luku näyttää onnelliselta – tosin leuan varjoista ei ota selvää mitä ne ovat, mustelmia vai joku sienitauti, mutta ei se mitään. Jälleenrakennuksen kauniina aikana on helppoa hymyillä.

Vuonna 1966 näytän vähän akateemiselta feministiltä. Ainakin näytän siltä, että väitöskirja valmistuisi. Hiukan on kalpeat kasvot, mutta ne johtuvat varmaankin liiasta tekemisestä, minä kun en näinä aikoina malta istua paikallani vaan pelastan maailmaa mahdollisimman monella eri tavalla ja aina ihan täysillä, uskoen asiaani kovasti.

Kaikkein hämmentävin ajatusleikki on tässä viimeisessä kuvassani, joka on vuodelta 1984. Oikeastaan olen siis 3-vuotias. Kiva tukka, silti.

Huomaatteko muuten, miten harvoin ostan uusia laseja? Samat pokat 1950-luvulta 1980-luvulle! Suokkarimalli, niin ei kannata vaihtaa.

Advertisements