Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteikäs vuosikirja Väki Voimakas on saanut uuden osan: nro 24 on nimeltään Työtä tekee mies, nainen. Sen ovat toimittaneet Kirsi-Maria Hytönen ja Eerika Koskinen-Koivisto.

Siitä asti kun tajusin, että kynä voisi olla minunkin aseeni, olen haaveillut näkeväni jonain päivänä oman nimeni kirjan kannessa. Siitä asti kun olen kirjallisuustapahtumissa kiertänyt, olen haaveillut siitä, että jonain päivänä olisin itse lavalla puhumassa yleisölle omasta tuotoksestani. Lauantaina toteutin haaveitani – mikä ihana, onnellinen päivä (ja Werstaalla – tietenkin)!

Kirja ei ole siinä mielessä omani, etten ole kirjoittanut sitä itse. Toisaalta se on mitä suurimmassa määrin myös minun tuotokseni, sillä Johdanto-artikkeli on minun ja kollegan yhteistekele, ja olemme toimittaneet kirjan muut artikkelit. (Toimittamisella en tarkoita tässä sitä, että tarkistettaisiin onko kaikissa artikkeleissa samankokoinen fontti, vaan paljon enemmän toimittajan hiustenlähtöä aiheuttavaa prosessia.)

Lauantaina Työväenkirjallisuuden päivässä esittelimme kirjaamme keskustellen yleisön edessä lavalla Tapio Bergholmin kanssa. Kaikki meni hyvin, paremmin kuin odotin, ja olin (olen) haaveiden toteutumisesta onnellinen ja iloinen. Tällaisia todellisia toteutuneita haaveita ei ihan joka päivä pääse kokemaan.

THPTS:n vuosikirja Väki Voimakas koostetaan nykyisin aina edellisen vuoden kesäseminaarin aiheesta ja seminaariesitelmiin pohjautuen. Työ ja sukupuoli olivat aiheena kesäseminaarissa 2010, ja kirja Työtä tekee mies, nainen koottiin siis viime talven aikana.

Teoksen kahdeksan artikkelia käsittelevät sukupuolen ja työn yhteen kietoutumista eri aikoina ja erilaisin aineistoin ja menetelmin. Historiallista näkökulmaa tuovat esiin Jarmo Peltola 1930-luvun lamaa Tampereella käsittelevässä artikkelissaan, Linnea Alho naisten palkkojen muodostumista vuosina 1945-1961 tarkastellessaan sekä kansatieteilijä Tytti Steel tutkiessaan naistyöntekijän muistelukerrontaa satamatyöstä. Entisiä aikoja muistelee ja kommentoi Ritva Savtschenko, joka puheenvuorossaan pohtii naisten osuutta takavuosien lakkoliikkeessä. Menneistä vuosikymmenistä tähän päivään kulkevaa analyysia tekevät sosiologit Satu Ojala ja Ari Hautaniemi, joiden mielenkiintoisessa artikkelissa tutkitaan kokemuksia työstä kvantitatiivisin menetelmin. Kokemuksien laadullista tutkimusta edustaa Sikke Leinikki, joka on perehtynyt korkeastikoulutettujen pätkätyökerrontaan. SAK:n tutkija, dosentti Tapio Bergholmin artikkeli tekee myös pitkän linjan ajallista katsausta. Bergholm esittää, että miesten työllisyys on rapautunut voimakkaasti naisten työmarkkina-aseman parantuessa. Tasa-arvokehitys on tietenkin oikein, mutta olisi silti syytä perehtyä tutkimuksessa ja päätöksenteossa myös miesten asemaan eikä sulkea siltä silmiään. Myös toimittajien kirjoittamassa johdannossa kartoitetaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja todetaan, että näkyvin sukupuolitutkimus on työn historian alalla kohdistunut viime vuosina naisiin, ja vaikka sille edelleenkin on kysyntää ja tarvetta, olisi syytä varmasti nostaa esiin myös miehiin ja esimerkiksi maskuliinisuuteen liittyvää tutkimusta.

Kirjan lehdistökappaleita saa seuralta, ja lisätietoja minulta (yhteystiedot esimerkiksi portfoliossa).